Avaa kuvagalleria kuvaa napauttamalla.
Kanneltaloon valmistui yhdentoista taideopiskelijan voimin kuukauden aikana maalausinstallaatio, jonka valmistumista yleisö sai seurata. Usean kynnyksen ylitettyäni voin kertoa omasta prosessistani seuraavaa:
Oletko kuullut puhuttavan valkoisen paperin kammosta? Miltä mahtaa tuntua, kun tuo paperi mittaluokaltaan 1,5 m x 5 m. Onko kammo sitä kohtaan samassa mittakaavassa? Onneksi ei. Muutaman päivän arkailun jälkeen hyväksyin sen, että maalaus voi mennä pieleen tai se voi onnistua. Tämä sama lähtökohta on maalauksessa läsnä silloinkin, jos se on postimerkin kokoinen. Yleensä taidemaalari työskentelee itsekseen työhuoneessaan ja tuo teoksensa esille johonkin taidenäyttelyyn pitkällisen harkinnan jälkeen. Ihmisten ilmoilla maalatessa ei voi piilottaa "virheitään" vaan ne on eri tavalla hyväksyttävä. Galleriassa maalaamisessa antoisinta on ollut yleisöltä tullut suora palaute ja muutamat keskustelut vähemmän kiireisten ihmisten kanssa, heitäkin vielä on.
Taiteilijan ammattiin on perinteisesti kuulunut isojen teosten teko (ns. historiamaalaus). Isoissa teoksissa on kuitenkin aivan omat haasteensa. Näistä keskeinen on mielestäni sommittelu. Olen pitkään ihaillut Marc Chagallin tapaa sommitella teoksissaan monia elementtejä yllättävin tavoin. Maalaukseni sommitelman lähtökohdaksi tuli oksien kaltainen rakenne (gallerian ikkunasta näkyvä puu), joka toistuu kartoissa, maan halkeamissa, hermoverkossa tai verisuonistossa. Näiden verkon osien väliin tuli luonnostaan pieniä "päiväaloja" (vrt. freskomaalaus). Tämän lisäksi maalasin vapaammin, ilman suunnitelmaa, teoksen vasenta puolta, luottaen, että kokonaisuus siitä syntyy.
Teokseni teemat käsittelevät menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välistä suhdetta - muistin ja muistojen keskeistä roolia siinä. Maalauksen viimeisenä kuvana maalasin oikeaan alanurkkaan Kimalaisen, tämä olento on kansanperinteessä nähty myyttisenä, pyhänä, parantavana. Kimalaisessa asiat kävivät ympäri ja yhteen. Alku löytyi lopusta.
Nimeämätöntä tietä perille, Sisko
